Viimeinen lomapäivä on lopuillaan ja huomenna pitäisi mennä orjentoitumaan yliopistolle.
Tätä hetkeä olen odottanut ikuisuuden ja silti se yllätti.
Viimeiset 1,5 kuukautta ovat kuluneet todella nopeasti.
Perjantaina yllätin kaikki (mukaanlukien itseni), kun suuntasin nokan kohti Oulua viikonlopun ajaksi.
Aluksi ei ollut vielä tarkoitus mennä ouluun, sillä kahden viikon kuluttua on sovittua ohjelmaa niillä huudeilla.
Nettiä selaillessani muutin kuitenkin mieleni, sillä olin löytänyt jotain, mitä olin miettinyt jo jonkin aikaa.
Niinpä sunnuntaina ennen kotiinpaluuta suuntasimme äitini kanssa Temmekselle hakemaan pienen karvapallon, Ticon, unikaverikseni.
Supersuloinen kisu on erittäin vilkas ja leikkisä, omaa melkoiset unenlahjat sekä on tauoton kehrääjä.
Ulkoiluun tottuneena täytyykin alkaa keksimään hyviä aktiviteetteja, etteivät verhoni ole ihan riekaleina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti