20140130

Huutoa, itkua ja kiroilua merimiehen tapaan

Syksyllä osallistuin teollisen muotoilun sivuaineen puitteissa 3D-mallinnus -kurssille, jonka tarkoituksena oli oppia käyttämään Rhinoceros-ohjelmaa. Kurssin alusta ei oikein tunnostanut tulevan mitään, en ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt 3D-mallinnusta missään ja ohjelmat olivat täysin tuntemattomia. Lisäksi kaikki työkalut olivat aina hukassa emmekä muistaneet ystäväni kanssa mikä työkalu teki mitäkin. Opettajalta kyselemämme apukin oli aluksi sitä, että hän tuli takapenkkirivistömme taakse katsomaan ja huvittumaan itsekseen minun ja kanssaopiskelijani toilailuille (aka huudoille, itkuille ja kiroilulle). Alku oli suoraan sanottuna täysi katastrofi ja olimme täysin paniikissa kurssin kanssa. Alkuvaikeuksien jälkeen tajusimme kuitenkin alkaa kirjoittamaan paperille ylös ohjeet jokaiselle vaiheelle ja harjoitustyölle. Tämä oli suoranainen pelastus! Kurssin itsenäiset tehtävät alkoivat sujumaan ilman ongelmia ja työkalut alkoivat jäämään mieleen, mikä teki opetuksen seuraamisesta huomattavasti helpompaa. 


Kurssin lopputyönä oli tarkoituksena tehdä kahden korun korusarja, korurasia, ympäristö ja rendaus eli valita materiaalit, oikeanlainen valaistus mallinnuskuvaa varten ja itse mallinnuskuvan tekeminen. Oman työni innoittajana toimi barokin runsaat kasviaiheet ja koukerot. Homma oli suht helppo ainakin itselleni, tein yhden motiivin, kopioin sitä ja taivuttelin niitä eri suuntiin. Lopuksi tappelin useampaan kertaan helmi-yksityiskohtien kanssa. Neljässä kerroksessa olevien yksityiskohtien täytyi olla juuri oikeassa paikassa, jotta lopputuloksesta tulisi halutun kaltainen. Onneksi tässäkin riitti saada vain yksi helmi valmiiksi, kun loput pystyi kopioimaan ja skaalaamaan sopivan kokoisiksi. 


Itseäni jäi harmittamaan syvästi koneiden huono suorituskyky, kun en saanut tehtyä lähellekään yhtä koristeellista tuoteperhettä kuin olisin halunnut. Kompromissejä, kompromissejä... Tietokoneen lagailun takia korurasia jäi alpuperäistä tarkoitusta pelkistetymmäksi, kun en pystynyt enää muokkaamaan rasian kantta millään lailla. Minun täytyi jopa poistaa rasian kyljessä olevia koristeita, kun koneen muisti ei riittänyt enää pyörittämään tuota kaikkea informaation määrää. Tiedän, että olisin pystynyt paljon parempaan, mutta täytyy kuitenkin tyytyä siihen, mitä sattui saamaan sillä hetkellä. Olenpahan ainakin oppinut ohjelman käytön ja tästä on helppo jatkaa oman alani 3D-mallinnusohjelman pariin.


20140126

Uusi ulkoasu

Yllätys! Yön aikana on tapahtunut ihmeitä. Innostuin hieman päivittämään blogini ulkoasua, olihan entinen ehtinyt olla jo jonkin aikaa. Muutosta ei kuitenkaan tapahtunut kovinkaan paljoa, sillä valkoharmaa-teema on vain niin minua. Välilehdet ja vasen palkki ovat puolestaan uutta, vastaavasti alhaalta katosi läjäpäin tektilaatikoita. Vielä pitäisi kuvaa päivitellä tai ylipäätään lisäät ja sitten voilà!

20140125

Projekti nanoakvaario

Komerossani on ollut jo jonkin aikaa tyhjillään malawieni poikasaltaaksi tarkoitettu 40 litrainen akvaario. Pari viikkoa sitten pienen vedenalaisen valtakuntani eräs pariskunta päätti munia, joten jouduin kipuamaan komeron ylähyllylle saadakseni tankin alas. Siinä jonkin aikaa kypsytettyäni allasta huomasin kuitenkin, että minulla ei ole toimivaa lämmitintä ja muutenkin sisustuksen puolesta oli hieman vajavaisuutta. Yleisen laiskuuden ja ajanpuutteen takia en jaksanut lähteä toiselle puolelle kaupunkia metsästämään näitä puuttuvia tavaroita, joten homma sitten jäi.

_DSC0008

Jokin aika sitten innostuin kuitenkin nanoakvaarioista ja sain ideakseni käyttää omistamaani allasta nanokäytössä. Annas siis olla, en pelkästään joutunut kulkeutumaan kaupungin toiselle laidalle vaan myös 20 euron lämmitin muuttui 70 euron tarvikkeiksi ja sisustustavaroiksi, kaloista vielä puhumattakaan... Sisustuksen kannalta kuitenkin pieni sijoitus ei kuitenkaan ole koskaan liikaa! Vaikka allas ei ole vielä lähelläkään valmis, tuntuu olohuone jo paljon mukavammalta ja kotoisammalta paikalta, kun sain täytettyä tuota erästä tyhjää nurkkaa. Äitinikin ehti jo kuittailla, kun olen hänelle aina valittanut lapsuudenkotonani olevista lukuisista akvaarioista, ja olen nyt itse päätynyt tälle samaiselle tielle - malawilan perustamisesta ei ole kulunutkaan kuin vaivaiset viisi kuukautta. Isompaa tankkiakin jo murusilleni haaveilen, 200 litraa on nimittäin aivan liian vähän!! Anyway, nyt sitten vain odotellaan ensiviikon kasvilähetystä ja sitten hiihtolomaa, jolloin suunnaksi tulee Oulun ja Haaparannan eläinkaupat ja kohteeksi ravut ja pienet parvikalat! Suunnitelmat akvaarion sisustuksesta ovat melko mielenkiintoiset (ja aika kokeelliset), minkä takia en teilannut koko tätä ideaa, mikä oli melko lähellä sillä opiskelijabudjetti. Tavoitteenani akvaarioissani on tehdä jokaiseen altaaseen jotain erikoista, eikä vain heittää jotain nättiä kasvia sinne tänne ja tuonne, vaan luoda jokin hieno esteettisesti mielenkiintoinen jippo.

Lisää vedenalaista taidetta löydät täältä.





20140124

Vinkki: Takkuuntunut lampaantalja taas pehmeäksi

Minua on jo pitkään vaivannut takkuuntunut lampaantaljani. Kyseessä ei ole mikään kunnollinen kaupan käsitelty versio, vaan entiseltä naapuriltani joskus lapsuudessani saama lahja. (En edes itse muista tapahtumaa, mutta tällaisen tarinan olen kuullut.) Kyselin vähän eräältä yliopistomme opettajalta mitä voisi olla tehtävissä takkuturkille, ja hän ehdotti harjalla harjaamista. Itselleni ei ole jostain kumman syystä tullut tällainen mieleenikään, kai olen suojellut arvoesinettäni niin tarkkaan, etten ole edes uskaltanut ajatella. Pilallehan alkuperäisestä kunnosta ei pystynyt enää menemään, joten otin riskin ja kokeilin miltä harjaaminen saa karvan näyttämään. Omaa jokapäiväistä käyttöharjaani en kuitenkaan tahtonut tähän hommaan uhrata, sillä lievästi bakteerikammoisena ihmisenä en olisi pystynyt sitä enää omissa hiuksissani käyttämään. Niimpä kaapista kaivautui esiin jokin vanhoista harjoista ja harjaushommiin! 


Homma toimi niinkuin pitikin ja jopa kissa oli innoissaan. Tai sitten se vain kerjäsi loputonta huomiotaan, kun yritti sabotoida hommaani nuolemalla ja repimällä villaa sekä pyörimällä edessä. Tällä hetkellä karvaturri kuitenkin nukkuu uudenveroisen taljan päällä, joten ilmeisesti temppu toimi! Taljan takut aukenivat helposti ja turkki pehmeni huomattavasti. Ero on silminnähtävä aikaisempaan. Valitettavasti mikään tuote ei ole loputtomiin kestävä, joten kovin montaa kertaa taljoja ei voi harjata auki. Tätäkin yksilöä harjatessa täytyi puhdistaa harja villasta muutamaan kertaan, joten jokaisen harjauskerran jälkeen taljasta tulee hieman ohuempi. Kuitenkin käyttöikä ja esteettisyys saivat lisäaikaa, eikä tarvitse heti olla ostamassa uutta taljaa. Suosittelen siis kikkaa kaikille, joiden taljakaveri on päässyt hieman huopaantumaan! 




20140122

Ahkeran opiskelijan hyvän illan toivotus

Kiire tuntuu painavan taas päälle. Vastahan teimme hiki hatussa ja deadlinejä panikoidessamme viimeisimpiä kurssitöitä ennen joululomalle lähtöä. Nyt loman lopusta on kulunut vasta kaksi viikkoa, ja tuntuu jo nyt, että viime viikolla alkaneet kurssit olisivat jo lopuillaan ja kurssitöiden palautuspäivät kolkuttelisivat ovella. On kuin hiihtoloma olisi uusi joululoma. Tästä alkavasta kiireestä johtuen olo on jo nyt aivan nuupahtanut ja tuntuu kuin illat eivät riittäisi enää mihinkään! Huomisen tentin jälkeen täytyy ensitöikseen selvittää kalenteri kuntoon ja suunnitella tarkkaan jokainen vuorokauden tunti seuraavan kuukauden ajalta. Täytyy kyllä mukaan mahduttaa tarpeeksi aikaa viimeisen viiden kuukauden Deco-lehdille, joita en ole ehtinyt vielä lukea. Aah sitä huonon lehtienlukijan häpeää! Täytyy ottaa kiireellä aika kiinni, ettei ehdi uusi lehti kolahtaa postiluukusta jonoon.


Tällä hetkellä keskittymiseni menee joka toinen viikko painokangas kurssiin ja joka toinen viikko kudonnan kurssiin, maanantai- ja keskiviikkoiltaisin loikkaan puolestani ruotsalaisuuden pariin kurssin merkeissä. Tämä viikko on pyhitetty vain ja ainoastaan kudonnan luokallemme, missä pieni nyrkkipahjamme kovasti ahertaa kukin oman mallistonsa parissa. Neljät kangaspuut eivät vain riitä kahdeksanhenkiselle ryhmälle, joten toisinaan luennot menevät pelkkään istuskeluun. Tylsyys, turhautuminen ja paniikki ovat päiviemme avainsanoja. Onneksi meillä on kuitenkin aikaa tähän projektiin kahden kuukauden ajan! Viikonloppuna täytyy puolestaan suunnata katse loimista ja kuteista kirjaston kautta tekstiilien historiaan, raportteihin ja teollisen muotoilun pakkaussuunnittelu-tehtävään.

20140115

Posterisoppa

Innostuin tuossa jokin aika sitten väkertämään postereita tietokoneella, kun makuuhuoneeni huusi jotain pientä piristystä.
Nips naps Photoshop ja Illustrator auki ja töihin!

Ensimmäinen posteri on A4-kokoinen.
Photoshopin teksti-työkalu ja layerileikki pääsivät tässä työssä näyttämään taitonsa.
Eräästä tekstuuribrushista oli myös suuri apu!

Seuraava on kokoa postikortti aka perus valokuva (10x15 cm).
Tässä miniposterissa on käytetty puolestaan Illustratoria.

Kolmas taidonnäyte on samaa kokoa edellisen kanssa.
Kauris ja ruusut ovat peräisin viime vuoden tekstiilisuunnittelu-kurssilta, ja siihen upotettu valokuva viime kesän satoa.
Takana oleva kuva on puolestaan Marimekon jostain vanhasta lehdestä leikattu, joka sattuman kautta vain jäi taustapaperiksi.


Muistatteko vielä joskus 10 vuotta sitten olleet raaputustaulut?
Lapsuuteni ehdottomasti ykkösasia!!
Löysin joululomalla kaappini pohjalta muutaman yksilön ja keksin uusiokäyttää niitä tauluina.
Mukavaa vaihtelua normaaleihin tauluihin, eikä jäljessäkään mitään valittamista, joten miksikäs ei?

Seuraavaksi hakusessa onkin läjäpäin kehyksiä!

20140104

Pimp my laptop!

Joulu meni ja uusi vuosi tuli.
Loma vietettiin perinteisissä merkeissä, eli äiti touhusi aivan liikaa kaikkea ja kaikki muut ottivat vain rennosti.
Viimeaikoina hirveään kiireeseen tottuneena en kuitenkaan pystynyt pysymään paikoillani, vaan piti keksiä väkisin jotain tekemistä.
Muun muassa kirja jos toinenkin tuli kumottua, lenkkeiltyä ja tavattua ystäviä.
Tietenkään en pystynyt hillitsemään itseäni työhuoneen ja komerollisen kankaiden edessä, vaan piti väkisinkin tehdä jotain ommeltavaa!
Hillitsinkin himoni siis tyynyn teolla,
(how boring is that..) 
mutta tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa!!
_DSC0021

Seuraavaksi innostuin äitini nahkavarastosta, kun keksin, ettei kannettavallani ole sen arvolle kuuluvaa laukkua.
Niimpä kaivoin esiin parhaimmat nahat mitä talosta löytyi (luonnollisesti) ja aloin värkkäämään.
_DSC0044
_DSC0052
Tietenkään äitini ei pystynyt pitämään näppejään erossa tästäkään työstä,
joten en ehtinyt tehdä muuta kuin kaavat, leikata nahan ja vuorikankaan sekä ommella muutaman sauman yhteen..

Kiusauksista puheen ollen, en pystynyt olla tuunaamatta itse kannettavaa!
Jälleen kerran olin selaillut Etsyn ihmeellistä maailmaa ihmeellistä MacBook sticker -maailmaa ja löytänyt tämän aivan mahtavan Ron Swanson -tarran!!
Luottokorttia en kuitenkaan jaksanut alkaa vinguttamaan tämän pienen paketin takia,
joten etsin mieluummin muutaman päivän ajan kunnollista materiaalia ja askartelin omin kätösin piristyksen läppärin kanteen.
_DSC0019